Metsästys

Kuva Kati Kettunen

Stabijhounin rotumääritelmä, alkuperäinen käyttötarkoitus: "Hyvin monipuolinen seisova lintukoira, joka soveltuu kaikenlaiseen metsästykseen ja se tunnetaan myös hyvänä myyrien ja hillerien pyytäjänä."

Stabijhoun kuuluu FCI:n ryhmään 7 (seisovat lintukoirat). Alkuperämaassaan Hollannissa rotu on ollut aikaisemmin pientuloisten maanviljelijöiden ja pientilallisten koira, jonka piti luonnollisesti soveltua moneen käyttöön ja olosuhteisiin. Stabijhoun toimi maatilan vahtikoirana, tuhoeläinten torjujana, pienriistan, kuten myyrien ja hillereiden pyydystäjänä ja luonnollisesti myös metsästyskausina isännän apuna metsäjänis- ja lintumetsällä.

Suomessa stabijhounien metsästyskäyttö on aikaisemmin ollut melko vähäistä. Nykyään metsästyksessä toimii jonkin verran koiria. Yleisimmin rotua käytetään noutavana ja ylösajavana koirana linnustuksessa, sekä karkottavana tai jäljestävänä koirana muun riistan metsästyksessä. Muissa pohjoismaissa on muutamia metsästykseen huomiota kiinnittäviä kasvattajia, kun taas rodun kotimaasta niitä löytyy hyvin vähän.

Kuva Eeva Tiainen
Kuva Eeva Tiainen

Stabijhoun työskentelee usein muita seisojarotuja rauhallisemmin ja lähempänä metsästäjää. Lisäksi sen luontainen hakukuvio voi olla suppea. Suurin osa stabijhouneista on innokkaita uimareita ja vesityöskentely on niille usein mielekästä. Noutajana se on pehmeäsuinen eikä vahingoita saalistaan puremalla. Rotu on tarkkaneinäinen ja yleensä erittäin kiinnostunut hajuista, minkä asioista ne toimivat usein erinomaisesti jäljestystehtävissä.

Alkuperäisen käyttötarkoituksensa mukaisesti stabijhounit ovat yleensä kiinnostuneita myös pientuholaisista, kuten myyristä ja näätäeläimistä. Koirat voivat kaivaa kuoppia peltoon tai pihamaalle ja työskennellä kärsivällisesti myyrän napatakseen. Monilla on myös taipumusta napata esimerkiksi talviaikaan lumen alta päästäisiä ja muita pienjyrsijöitä. Englannissa on tiettävästi muutamia rodun edustajia työkäytössä myyräntorjuntaa harjoittavassa yrityksessä.

Kuva Kati Kettunen

Haettaessa pentua metsästyskäyttöön, kannattaa pentueen vanhempiin ja niiden taipumuksiin perehtyä etukäteen. Riistavietissä on paljon vaihtelua rodun sisällä. Kerro toiveistasi kasvattajalle heti pentua tiedustellessasi, jotta kasvattaja osaa valita pentueestaan mahdollisimman potentiaalisen pennun. Pennun metsästyskoulutukseen, tottelevaisuuteen ja yhteistyöhön ohjaajan sekä koiran väillä kannattaa panostaa heti alusta lähtien.  

Kuva Kati Kettunen